Pojat jakoivat vielä tässä näyttelyssä yhteisen häkin, mutta jo seuraavaa näyttelyä varten varasin pojille omat häkkinsä.

Figon ja Aslakin Essi-emon uusi upea kissanäyttely-look.

Myös Figon ja Aslakin veli Pessi oli mukana Wanhan Sataman kissanäyttelyssä.

Kissanäyttelyn himotuimmat pokaalit ja ruusukkeet.

Wanhassa Satamassa oli paikalla myös kissantarvikemyyjiä.

Päivitetty 21.06.2007 9:56

SUROK, Helsinki 7.1.2006, Wanha Satama
Kuvat © Tytti Kettunen 2006

Seuraava kissanäyttely, johon Figo ja Aslak osallistuivat Järvenpään näyttelyn jälkeen, pidettiin Helsingin Wanhassa Satamassa loppiaisviikonloppuna. Tässä näyttelyssä pojat kilpailivat ensimmäistä kertaa nuorten luokassa. Vaikka Wanha Satama oli keskeisen sijaintinsa ja korkean avaran tilansa vuoksi ihanteellinen kissanäyttelypaikka, niin siitä huolimatta minä tunsin aika ajoin oloni ahdistuneeksi siinä hirveässä väenpaljoudessa, minkä takia minun oli aina välillä pakko päästä ulos haistelemaan raikasta pakkasilmaa.

Jos minä kärsin aika ajoin Wanhan Sataman väenpaljoudesta myös Figo vaikutti keskimääräistä levottomammalta. Ehkä ilmassa oli samaa aikaa liikaa erilaisia ärsykkeitä sen uteliaalle luonteelle tai sitten sitä vain häiritsi kovaääniset kuulutukset ja häkkien ympärillä kuhisevat ihmismassat. Aslak puolestaan suhtautui koko tilanteeseen omalle luonteelleen tyypillisellä rauhallisella tavalla ja nukkui suurimman osan ajastaan välittämättä tuon taivaallista ympärillään olevasta hälinästä.

Figon ja Aslakin lisäksi kissanäyttelyyn osallistuivat myös poikien Pessi-veli, Hulk-isä sekä F-veljesten hurmaavan kaunis emokissa, Essi, joka oli kasvattanut sitten viimen näkemän itselleen muhkean kaulurin ja talviturkin.

Jos meikäläinen ihaili Essin uutta muhkeata turkkia, niin vastapainoksi löytyi myös niitä ihmisiä, jotka hämmästelivät sitä, miten isokokoiseksi Figo-poika oli kasvanut. Eräs naishenkilö puolestaan kertoi tulleensa iloiseksi kuultuaan, että Figo oli myyty samaan perheeseen veljensä kanssa. Ko. oleva naishenkilö sanoi lisäksi minulle, että Aslakista kasvaa vielä iso kissa. Toivotaan, että niin, mutta vielä toistaiseksi Aslak näyttää niin kovin pieneltä, kun sitä vertaa muihin samanikäisiin siperiankissauroksiin. Jopa Figo näyttää melkein jättiläiseltä Aslakin rinnalla. Toisaalta Aslak on vasta puolivuotias ja olen lukenut jostain, että siperiankissa on parhaimmillaan vasta siinä kolme-neljävuotiaana.

Pienikokoisuudestaan huolimatta Aslak pärjäsi kohtuullisen hyvin tässäkin kissanäyttelyssä ja sai kehuja mm. ruumiinrakenteesta ja pään muodosta (really nice body and head), vaikka eräs miespuolinen henkilö tokaisikin minulle melko tylynpuoleisesti "Aslakin olevan tavallisen näköinen kissa". Joltain humanoidiltako Aslakin sitten pitäisi näyttää...

Koko tuo "tavallisen näköinen kissa"-episodi sai alkunsa siitä, kun ko. mieshenkilö kuuli, miten eräs pikkutyttö pohti äitinsä kanssa, olisiko joku tytön aikaisemmin näkemänsä kissa ollut mahdollisesti siperiankissa. Kissa oli kuulemma muistuttanut jonkun verran Aslakia. Kun tämä mieshenkilö kuuli sen, oli hyvä, ettei hän alkanut luennoimaan siltä seisomalta pikkutytölle ja tämän äidille rotukissan ja tavallisen kotikissan eroista eikä hänen äänensävynsä kuulostanut minun korvissani mitenkään erityisen ystävälliseltä.

Figo sai tällä kertaa tuomarilta pyyhkeitä rasvaisesta turkista ja se sai arvosteluseteliinsä tylynpuoleisen englanninkielisen maininnan "Not in condition". Rasvaisesta turkista huolimatta Figo sai arvostelutulokseksi Ex-1:sen. Ja miksei olisi saanut, sillä jos yleisvaikutelma on rasavaisesta turkista huolimatta "Sweet boy", niin kyllä jo siitäkin hyvästä pitää saada vähintään se Ex-ruusuke.